L-O-M-A

Talviloman aika. Etukäteissuunnitelman mukaan piti käydä viimevuoden tapaan mökillä, jos pakkanen ei paukkuisi liikaa. Mutta kyllä se vaan paukkui. Vaikka mökki lopulta lämpeneekin kelpo hyvin, ei se mökkeily kovilla pakkasilla ole ihan herkkua. Huussissakäynti on oma operaationsa, jota on suunniteltava harkiten. Ulkoilu ei oikein houkuta. Ja oikeastaan kaikki on niin paljon vaivalloisempaa, että päätimme tällä kertaa lomailla kotosalla.

Loma muuttuikin perinteiseksi hiihtolomaksi. Kävin nimittäin viikon aikana peräti neljä kertaa hiihtämässä jäällä. Aurinko paistoi jokaisella kerralla lähes täydeltä terältä ja huolimatta kipakoista yöpakkasista lämpötila nousi päivän aikana kymmenen pakkasasteen tienoille. Oli hyvä hiihdellä!

Käytiin myös ihan yökylässä Tyttären luona Nokialla. Tutustuttiin samalla reissulla Tampereella Työväenmuseo Werstaaseen, jonka Vapauden museo -osasto on erittäin ajankohtainen käsitellessään vuoden 1918 verisiä tapahtumia, tällä kertaa luonnollisestikin työväen näkökulmasta. Tavattiin myös viikonloppuvapaaltaan palaava suvun tuorein varushenkilö, jolla oli kulkuvälineen vaihto Tampereella.

Hyvin mahduttiin yksiöön kolmen reissaajan ja päävuokralaisen (sekä koiran) kokoonpanolla, vaikka hiukan meinasi olla hankaluuksia yöpuulle asettuessa, kun ensimmäisenä nukahti (tietenkin) äänekkäin nukkuja, Penkkiurheilija. Häntä heräteltiin, jotta varhain nouseva Tytär saisi unenpäästä kiinni ja ehtisi nukkua tarpeeksi ennen työpäiväänsä. Ennenkuin kukaan meistä oli kuitenkaan ehtinyt nukahtaa lopullisesti, huomattiin upouuden, ensimmäistä kertaa pumpatun tuplailmapatjan vuotavan. Onneksi Tyttärellä oli kaksi patjaa, jotka otettiin oitis käyttöön. Melko levottomasti taisimme nukkua lopulta kaikki. Meillä lomalaisilla ei sentään ollut niin väliä, kun seuraavaksi yöksi oli jo taas mahdollista mennä omaan petiin, eikä päivällä tarvinnut skarpata erityisesti. Hienoissa maisemissa tehtiin Manun kanssa aamulenkki! Eikä tarvinnut edes mennä kauas Tyttären kotipihasta. Kotimatkalla sukuloitiin Hämeenlinnassa.

Vielä ennen loman loppumista ehdimme käydä viimevuotiseen tapaan Kuopuksen kanssa Tallinnassa. Kuten kesäkuun postauksessa ihmettelinkin, laivaliput todella ovat hämmästyttävän halpoja. Niinpä kynnys reissuunlähtöön on matalalla. Matka kestää suuntaansa reilun pari tuntia, joten helppoa on naapurimaahan matkustaminen! Kesällä käyttöönotettu matkustajaterminaali Länsisatamassa sujuvoittaa matkallelähtöä entisestäänkin. Kerroin Kuopukselle ensimmäisistä Tallinnanreissuistani yli 20 vuotta sitten. Paljon on muuttunut sitten niiden aikojen.

Tämänkertaista reissua sävytti Viron 100-vuotisjuhla. Olimme etukäteen katsoneet, mitä erityistä juuri tuona itsenäisyyspäivän aattona voisi olla nähtävänä, mutta emme sitten kuitenkaan menneet Vapaa maani -näyttelyyn Viron historialliseen museoon Maarjamäen kartanoon sen enempää kuin mihinkään muuhunkaan tapahtumaan. Kaupunginmuseoon olimme menossa, mutta jostain syystä juuri tuona päivänä se oli suljettu poikkeuksellisesti jo iltapäivällä. Tyydyimme lopulta kuljeskelemaan vanhassakaupungissa ja kiertelemään kaupoissa. Kävimme tietysti myös syömässä ja leivoskaakaolla tutussa kohvikissa. Virukeskuksen Rahva Raamat-kirjakaupassa viihdyimme pitkän aikaa. Ihastuttava myymälä akvaarioineen ja muine somistuksineen. Pidän kovasti paikasta. Olen ostanut sieltä vuosien varrella muutamia viron kielen oppikirjoja sekä monenmoista kirjoihin liittyvää tilpehööriä, kuten kirjanmerkkejä ja pienen kirjaan kiinnitettävän lukulampun.

Kuten arvata saattaa, myös Pyeongchangin olympiakisoja on viikon aikana seurattu kuka tiivimmin, kuka vain silloin tällöin katsellen. Joinakin aamuina jopa kello on herättänyt Penkkiurheilijan. Viimeisten kisapäivien loppuhuipentumina tuli vielä kaksi maastohiihdon mitalia. Hienoa! Semmoinen loma tällä kertaa! Neljän kuukauden kuluttua muuten on jo juhannuskin ohitse!   

     

Kontrollikäynti

Nuorin poika kavereineen vietti uutta vuotta mökillä. Valmistelureissu edelsi tuota tapahtumaa. Valmistelureissu, jolla lämmitimme mökin ja aitan, veimme juomavettä, lapioimme käytäviä yms. Lähtiessämme kotiin Penkkiurheilija näytti kädestä pitäen mitä kaikkea pitää tehdä mökkeilyn aikana ja etenkin poislähtiessä. Minä tein pitkän listan samaisista huolehdittavista asioista. Jokaisen kohdan jäljessä oli listalla ruutu, johon piti laittaa rasti, kun homma on tehty. Siis aukoton systeemi!

Kun kaveri kotiutui, varmisteltiin, että teitkö sen, sen ja sen. Aika monta asiaa oli tullut tehtyä, mutta muutamasta hän ei ollut varma ja muutama oli varmuudella jäänyt tekemättä. Penkkiurheilija sai kutsun kaverinsa 50-vuotissynttäreille Kuopion suuntaan ja lähdimme yhdessä viettämään viikonloppua Savon sydämeen. Paluumatkalla poikkesimme mökillä tarkistamassa, että onko koko systeemi edes pystyssä poikain jäljiltä. Olihan se!

Mutta: liiterin ovi oli apposen auki, huussin ovi raollaan ja pöntön kansi auki. Aitan ja varaston ovet kyllä kiinni, mutta lukitsematta. No, suljettiin nuo kaikki ja napattiin sisältä kolme unohtunutta pyyhettä mukaan. Kohtuullisen hyvin siis poikien reissu sujui. Pientä hienosäätöä vielä, niin luotto on sataprosenttinen :)

Parin viikon kuluttua meillä on hiihtoloma (lue talviloma). Jos tuolloin ei ole ihan paukkupakkasia tai toisaalta vesikeliä, lähdemme sinne muutamaksi päiväksi lomailemaan.