Sukujuhannus

Pääsimme viettämään vasta toista mökkijuhannustamme, koska kahtena aiempana meillä on ollut velvoitteita toisaalla. Tällä kerralla koko oma perhe ei ollut paikalla, ainoastaan tyttäret, mutta sen sijaan saimme vieraiksemme Penkkiurheilijan vanhemmat sekä siskon miehensä (Metsuri) ja tyttärensä kanssa. Lisäksi joukon jatkona oli tyttären ystävä ja kummankin perheen koirat. Hyvin mahduttiin mökkiin, aittaan ja vaunuun. Ilmat eivät varsinaisesti suosineet, mutta kaikenlaista juhannusjuttua tuli silti tehtyä: saunomista, syömistä, juhannuskokkoa, tikkakisaa, mölkkypeliä, soutelua, jutustelua, jalkapallon MM-kisoja,  kirppisreissua, kaikenlaista pelaamista, parin puun kaatamista ja mainitsinko kenties jo syömisen? Syömisen sisällä, syömisen ulkona, syömisen paikallisessa kebab-pitseriassa, suolaisen syömisen, makean syömisen. Syömisen niin, että ajoittain vatsaa kivisti ja Levolacia annosteltiin muillekin kuin perineaalityrästä kärsivälle koiralle. Mutta hauskaa oli! Taas naurettiin enemmän kuin aikoihin. Etenkin, kun pelattiin sananselityspeliä tai kun keskusteltiin muistisairaiden vanhusten avohoidon nykytilasta. Voihan bingo sentään!

Juhannus on paketissa ja siirrymme huomisten markkinoiden jälkeen kotiin siivoamaan ja pakkaamaan asuntovaunua lähteäksemme Keski-Suomeen perinteiselle juhannuksenjälkeisen viikonlopun karavaanarireissulle yhdessä tuhansien muiden vaunukuntien kanssa. Kauniita säitä toivoen!

Muutoksia lempipaikassa

Manu pitää valtavan paljon grillin tienoilla puuhailusta ja portaiden edustan hiekassa pyörimisestä. Sille koittaa nyt ankeat ajat. Nimittäin saatiin taas yksi urakka tehtyä - ladottua kivet tuohon pulmapaikkaan. Vaikka aiemmassa postauksessa mainitsinkin suosikikseni liuskekivet, päädyimme kuitenkin valitsemaan edulliset ja melko helposti asennettavat pihakivet, joita oli saatavilla paikallisesta rautakaupasta. Toivon mukaan sisälle kulkeutuu jatkossa huomattavasti vähemmän hiekkaa ynnä muuta roskaa. Ainakin tämä vaikuttaa Manun turkin väriin, pikkuisen.

Vaikka lomalla ollaankin, ollaan kyllä ehditty tehdä mukavasti hommiakin. Ihan sillä tavalla leppoisaan tahtiin, pitkiä levähdystaukoja pitäen. Verkkaisesta työtahdista huolimatta ollaan saatu hurjan paljon aikaan!



Ensimmäiseksi poistettiin valetut laatat, jotka irtosivatkin helposti kokonaisina. Niitä voi hyödyntää jossain toisaalla, koska ovat ehjiä ja ihan mukavan näköisiäkin. Tässä kohtaa ne eivät vaan täyttäneet tehtäväänsä tarpeeksi hyvin.

Seuraavaksi kaivettiin maata laatoitettavalta alueelta. Kovasti nousi maasta kiviä ja etenkin männyn juuria. Suurin osa juurista oli edesmenneiden mäntyjen, mutta osa paikallaan seisovienkin. Männyillä on tosiaan runsaasti juuria ja nämä kyseiset olivat pinnalla risteileviä ohuita, joten honkien ravinteiden saanti on taattu vastedeskin.

Kun alue oli kuorittu maa-aineksesta, kivistä ja juurista, oli aika hakea kivituhkaa. Mökkeilyn alkuaikoina pähkäilimme mahtaisiko lähistöllä olevasta louhoksesta olla liiaksi haittaa. Sittemmin olemme todenneet, että eipä se juurikaan häiritse lomailuamme. Talvella olemme voineet olla varmoja, että tie on aurattu ainakin sinne saakka. Nytkin hyödyimme, kun saimme hakea kivituhkan naapurista, pientä korvausta vastaan toki.

Toukokuun helteiden jälkeen työskentelysää oli mitä mainioin. Hyttysiä tosin parveili ympärillä enemmän kuin laki sallii, mutta erilaiset karkoitteet tepsivät niihin kohtuullisen hyvin. Homma eteni melko rivakasti, vaikka pääurakoitsija tuskailikin ajoittain, kun saumat eivät olleet ihan suorat eikä pinta ihan tasainen. Vaikka tarkka olenkin, minusta jälki oli riittävän hyvää. 

Hyvä siitä tuli, eikä tekemiseen lopulta mennyt muutamaa päivää kauemmin. Oikeastaan homma tehtiinkin pikku pätkissä pitäen kunnon lepotaukoja. Koska loma :) Hyvin muuten Manukin otti vastaan uuden oleskelupaikan - kivien päällä näytti olevan metkaa loikoilla! Ja kyllä sieltä mökkitontilla vielä löytyy niitä kaivelupaikkojakin, kuten vaikkapa se kohta, minne kipataan huussin kompostoitunut jäte...

Nyt ollaan suuntaamassa viikoksi Maltalle - aurinkoa, lepoa ja uusia maisemia. Sitten taas mökkihommiin!

Takan takana...

...on tiiliseinä (ja hormi), joka oli ennen punaruskea. Se on varmasti aikanaan sopinut siihen oikein mainosti, mutta nykyään se on ollut melko erivärinen kuin muu sisustus. Niinpä se vaihtoi väriä! Operaatio oli verraten nopea ja helppo. Takan suojauksessa käytettiin kätevästi sohvan ympärillä ollutta muovia. Maalia piti vetää kaksi kerrosta, eikä yksi vajaan litran purkki riittänyt, vaikka purkin kyljen ohjeistus niin lupailikin.  Etenkin huokoisiin saumakohtiin meni arvioitua enemmän maalia.

Koska perhe äänesti jo ekana mökkivuotena nurin ajatukseni maalata seinät ja katto valkoisiksi, näillä pikkumaalauksillakin huone vaalenee mukavasti ja maalarin mieleen muistuu kuinka rasittavaa maalaus loppujen lopuksi onkaan.

Samaan vaalennusoperaatioon liittyi verhon kiinnittäminen naulakon eteen. Nyt vaatteet ja kengät jäävät siististi piiloon sen taakse. Nautin kovasti!

Mööpelivalssia loman alkajaisiksi

Talven aikana tulin sellaisiin aatoksiin, että mökin olohuoneen vuodesohva on syytä vaihtaa. Se on ollut muuten ihan hyvä, mutta istuminen siinä on jokseenkin epämukavaa, koska se on melko syvä. Ja jos sinne on pedattu peti, päiväpeiton alla olevat tyyny ja peitto liukuvat istujan mukana pois paikoiltaan. Etsiskelin sopivaa sohvaa ja muutama vaihtoehtoinen vuodekulmasohva löytyikin.

Viime perjantaina lähdettiin tyttärien kanssa Ikeaan ja samalla reissulla käytiin testaamassa viereisen Askon sohva. Se oli hyvä ja pyysinkin myyjää kysymään löytyisikö Lahden myymälästä tuota tuotetta, niin voisimme mökkimatkalla napata sen kyytiin. Kyllä löytyi,  yksi asiakaspalautuskappale, jolle oli tehty pientä fiksausta. Tästä syystä siitä sai vielä sievoisen lisäalennuksen, joten varasin sen. Ajelimme peräkanaa, minä autolla peräkärry perässä ja Penkkiurheilija prätkällä. Hänellä tuntui olevan runsaasti vastaantulevissa kavereita, niin taajaan nousi tassu. Sohva kammettiin kyytiin. Mökillä alkoi otsikon mukainen muuvisarja: ensin "pikkuhuoneen" vuodesohva purettiin osittain, jotta se saatiin huoneesta pois. Seuraavaksi ensin purettiin ja sitten koottiin olohuoneen sohva, jotta se saatiin asettumaan huoneeseen. Lopuksi asennettiin kulmasohva, joka istui paikalleen kuin hansikas konsanaan. 

Uusi sohva on mukava istua ja se sopii mielestäni hyvin juuri tuohon paikkaan. Siitä saa vaivattomasti nukkumapaikan kahdelle, tai nuorisoa siihen mahtuu varmasti kolmekin :) Pikkuhuonekin raikastui uuden, helpommin levitettävän sohvan ansiosta. Mökissä siis kaikki hyvin, tai ainakin melkein: "rumilukselle" jäi enää varsin vähän tilaa ja huolimatta enemmistön vastustuksesta se siirtynee lähiaikoina aittaan, jossa on edessä omat myllerryksensä, mutta siitä sitten vähän myöhemmin lisää. Seuraavassa postauksessa sen sijaan tulee lisää sisustusjuttuja olohuoneesta. Niitä on tullut pyöriteltyä mielessä talven aikana ja sormet jo syyhysivät kovasti päästä tekemään muutoksia.

Tämä loma on siis alkanut varsin puuhakkaasti. Säiden muuttuminen merkillisen lämpimän ja kesäisen toukokuun jälkeen normaaliksi kesäsääksi on edesauttanut sisähommien sujumista. Tänään lämpötila oli pahimmillaan ennätykselliset 6 astetta - siis 20 astetta vähemmän kuin lauantaina. Huh!