Manu pitää valtavan paljon grillin tienoilla puuhailusta ja portaiden edustan hiekassa pyörimisestä. Sille koittaa nyt ankeat ajat. Nimittäin saatiin taas yksi urakka tehtyä - ladottua kivet tuohon pulmapaikkaan. Vaikka aiemmassa postauksessa mainitsinkin suosikikseni liuskekivet, päädyimme kuitenkin valitsemaan edulliset ja melko helposti asennettavat pihakivet, joita oli saatavilla paikallisesta rautakaupasta. Toivon mukaan sisälle kulkeutuu jatkossa huomattavasti vähemmän hiekkaa ynnä muuta roskaa. Ainakin tämä vaikuttaa Manun turkin väriin, pikkuisen.
Vaikka lomalla ollaankin, ollaan kyllä ehditty tehdä mukavasti hommiakin. Ihan sillä tavalla leppoisaan tahtiin, pitkiä levähdystaukoja pitäen. Verkkaisesta työtahdista huolimatta ollaan saatu hurjan paljon aikaan!

Ensimmäiseksi poistettiin valetut laatat, jotka irtosivatkin helposti kokonaisina. Niitä voi hyödyntää jossain toisaalla, koska ovat ehjiä ja ihan mukavan näköisiäkin. Tässä kohtaa ne eivät vaan täyttäneet tehtäväänsä tarpeeksi hyvin.
Vaikka lomalla ollaankin, ollaan kyllä ehditty tehdä mukavasti hommiakin. Ihan sillä tavalla leppoisaan tahtiin, pitkiä levähdystaukoja pitäen. Verkkaisesta työtahdista huolimatta ollaan saatu hurjan paljon aikaan!

Ensimmäiseksi poistettiin valetut laatat, jotka irtosivatkin helposti kokonaisina. Niitä voi hyödyntää jossain toisaalla, koska ovat ehjiä ja ihan mukavan näköisiäkin. Tässä kohtaa ne eivät vaan täyttäneet tehtäväänsä tarpeeksi hyvin.
Seuraavaksi kaivettiin maata laatoitettavalta alueelta. Kovasti nousi maasta kiviä ja etenkin männyn juuria. Suurin osa juurista oli edesmenneiden mäntyjen, mutta osa paikallaan seisovienkin. Männyillä on tosiaan runsaasti juuria ja nämä kyseiset olivat pinnalla risteileviä ohuita, joten honkien ravinteiden saanti on taattu vastedeskin.
Kun alue oli kuorittu maa-aineksesta, kivistä ja juurista, oli aika hakea kivituhkaa. Mökkeilyn alkuaikoina pähkäilimme mahtaisiko lähistöllä olevasta louhoksesta olla liiaksi haittaa. Sittemmin olemme todenneet, että eipä se juurikaan häiritse lomailuamme. Talvella olemme voineet olla varmoja, että tie on aurattu ainakin sinne saakka. Nytkin hyödyimme, kun saimme hakea kivituhkan naapurista, pientä korvausta vastaan toki.
Toukokuun helteiden jälkeen työskentelysää oli mitä mainioin. Hyttysiä tosin parveili ympärillä enemmän kuin laki sallii, mutta erilaiset karkoitteet tepsivät niihin kohtuullisen hyvin. Homma eteni melko rivakasti, vaikka pääurakoitsija tuskailikin ajoittain, kun saumat eivät olleet ihan suorat eikä pinta ihan tasainen. Vaikka tarkka olenkin, minusta jälki oli riittävän hyvää.
Hyvä siitä tuli, eikä tekemiseen lopulta mennyt muutamaa päivää kauemmin. Oikeastaan homma tehtiinkin pikku pätkissä pitäen kunnon lepotaukoja. Koska loma :) Hyvin muuten Manukin otti vastaan uuden oleskelupaikan - kivien päällä näytti olevan metkaa loikoilla! Ja kyllä sieltä mökkitontilla vielä löytyy niitä kaivelupaikkojakin, kuten vaikkapa se kohta, minne kipataan huussin kompostoitunut jäte...
Manun uus lempipaikka taitaa olla nykyään veneessä :) sinne se ainaki vähän väliä menee istumaan...
VastaaPoistaKyllä, vene on ehdottomasti yksi lempipaikoista. Ja jos onni oikein potkaisee, joku lähtee liikkeelle veneellä, Manu mukanaan. Mutta paikoillaan oleva venekin on sen mielestä ihan jees :D
Poista