Lepoa

Ei se neitien mökilläolo ollut sentään pelkkää melskaamista, vaikka paljolti sitäkin. Monopolia, Rappakaljaa ja korttipelejäkin mahtui päiviin paljon. Ääntähän siitäkin toki lähti ja joskus piti oikein kysyä, että onko teillä oikeasti hauskaa. Kuulosti epäilyttävästi pieneltä kinastelulta, mutta ei se kuulemma ollut sitä ollenkaan! Tytöt yöpyivät aitassa, jonka lämpimänä pitämiseen riitti mainiosti yksi irtopatteri. Sieltä ei kuulunut pihaustakaan mökkiin saakka, ja saunakin on sopivasti näköesteenä, joten vain sosiaalisen median avulla huomattiin kuinka pikkutunneille (tai oikeastaan ennemminkin isoille tunneille) tytöt valvoivat. Kuulemma alkoi pelottaa, josko klovneja vaeltelisi Etelä-Savonkin suunnalla. Kotiseudulla niitä on nähty viime aikoina.

Koirien elo oli leppoisaa. Paitsi, kun niiden piti jäädä vähän päästä kahdestaan mökkiin isäntäväen saunoessa. Vanhempi (se nivelrikkoinen yksilö) kipusi aina merkillisen ketterästi pöydälle tarkkailemaan tilannetta  - ja haukkumaan. Nuorempi puolestaan murisee ja haukkuu yleensäkin kaikkea epäilyttävää, kuten vaikkapa makuuhuoneen nurkkaan ilmestynyttä mustaa, pelottavaa pyykkisäkkiä. Mutta paljon mahtui myös makoilua ja rentoa oleskelua.

Viime vuoden syysloman käsityöteema oli villasukat. Tein niitä loman aikana useammat. Tänä vuonna aiheena oli puolestaan ontelokuteesta virkkaus. Ehdin virkata yhden maton (aittaan) ja useita koreja. Mukavaa puuhaa! Ja ensi kesänä, kun laitetaan aitta kuntoon sisältäkin, ainakin matto pääsee paikalleen. Ehkäpä jokin korikin pääsee esille.

Mökillä uni maistuu aina hyvin. Muutenkin loma oli oikein rentouttava. Syksymökkeily onnistuu kyllä mainiosti, mutta on kyllä pakko myöntää, että kesällä kaikki on toisin: ulkona ei ole ollenkaan pimeää, huussissa käyminen on melko vaivatonta ja palella ei tarvitse. Vesi on lämmintä ja onhan se luonnon vihreys kaunista. Siis kesää odotellessa...

Syyspuuhia

Jo toinen syysloma mökillä. Venetsialaisten jälkeen ei olla ehdittykään mökille ennen tätä. Syksyn kiireet ovat olleet melkoisia. Muutama viikonloppu syyskuussa meni lauantaikoulupäiviin (Penkkiurheilijan kanssa kummallakin omamme tietystikin eri viikonloppuina) ja sitten on ollut liuta muita velvoitteita. 

Viime syysloma meni leppoisassa downshiftaus -hengessä. Tänä vuonna tahti oli osittain toinen. Kuopuksella oli mukana kaksi kaveriaan ja neidit pitivät huolen siitä, että kovin hiljaista näillä huudeilla ei ollut (paitsi aamupäivisin). Toisaalta kyllä mukavaa  ja ehkä väistämätöntäkin. (Melkein) 14-vuotias ei välttämättä enää lähtisikään pelkästään meidän kanssa mökkeilemään. Ja kuten olen aiemminkin maininnut, ikätoverit ovat mukavimpia mökkiseuralaisia. Minä en to-del-la-kaan olisi suostunut osallistumaan "kuka on pisimpään järvessä?"-kisaan. En edes kesällä, saati sitten nyt, kun veden lämpötila on siinä neljän asteen huitteilla.

Haravoimme ja siinä haravoidessa (vaikka ihan mukavaa puuhaa onkin) tuli muutamaan kertaan mieleen, että ensi syksynä taidamme päästä aika tavalla vähemmällä. Niin paljon puuta pitäisi kaatua talven aikana.



Penkkiurheilijan vanhemmat eivät olleet vielä käyneet mökillä. Saimme heidät vieraiksemme ja kuskina toiminut lanko oli varannut mukaan työkamppeita ja pääsikin moottorisahan kimppuun. Hän kaatoi kymmenkunta puuta, jotka karsittiin, pätkittiin ja kannettiin aitan taakse kuivumaan. Taas olemme edenneet muutaman askeleen kohti aurinkoista mökkitonttia. Harmi, ettei aurinko ole juurikaan pilkahdellut tämän loman aikana. Mielikuvitusta apuna käyttäen voi silti hahmotella tulevia kesäpäiviä.
  

Siinä ne rohjottavat, uljaat rungot. Ensi kesänä pilkotaan klapeiksi ja seuraavana palavat saunan uunissa. Elleivät peräti paljun kamiinassa! Vieraiden lähdettyä jatkettiin vielä puuhaa seuraavana päivänä (moottorisahan teroituksen jälkeen) ja kaadettiin muutama puu. Aitan nurkalla onkin kasattuna komea keko oksia, jotka odottelevat kevättalven jättinuotiota. Hiukan hirvittää minkälainen homma se oksien tuhoaminen tulee olemaan, mutta suunniteltiin jo tekevämme kenties useampikin reissu. Tehtävä saattaa olla mahdoton yhden viikonlopun aikana toteutettavaksi.