Lepoa

Ei se neitien mökilläolo ollut sentään pelkkää melskaamista, vaikka paljolti sitäkin. Monopolia, Rappakaljaa ja korttipelejäkin mahtui päiviin paljon. Ääntähän siitäkin toki lähti ja joskus piti oikein kysyä, että onko teillä oikeasti hauskaa. Kuulosti epäilyttävästi pieneltä kinastelulta, mutta ei se kuulemma ollut sitä ollenkaan! Tytöt yöpyivät aitassa, jonka lämpimänä pitämiseen riitti mainiosti yksi irtopatteri. Sieltä ei kuulunut pihaustakaan mökkiin saakka, ja saunakin on sopivasti näköesteenä, joten vain sosiaalisen median avulla huomattiin kuinka pikkutunneille (tai oikeastaan ennemminkin isoille tunneille) tytöt valvoivat. Kuulemma alkoi pelottaa, josko klovneja vaeltelisi Etelä-Savonkin suunnalla. Kotiseudulla niitä on nähty viime aikoina.

Koirien elo oli leppoisaa. Paitsi, kun niiden piti jäädä vähän päästä kahdestaan mökkiin isäntäväen saunoessa. Vanhempi (se nivelrikkoinen yksilö) kipusi aina merkillisen ketterästi pöydälle tarkkailemaan tilannetta  - ja haukkumaan. Nuorempi puolestaan murisee ja haukkuu yleensäkin kaikkea epäilyttävää, kuten vaikkapa makuuhuoneen nurkkaan ilmestynyttä mustaa, pelottavaa pyykkisäkkiä. Mutta paljon mahtui myös makoilua ja rentoa oleskelua.

Viime vuoden syysloman käsityöteema oli villasukat. Tein niitä loman aikana useammat. Tänä vuonna aiheena oli puolestaan ontelokuteesta virkkaus. Ehdin virkata yhden maton (aittaan) ja useita koreja. Mukavaa puuhaa! Ja ensi kesänä, kun laitetaan aitta kuntoon sisältäkin, ainakin matto pääsee paikalleen. Ehkäpä jokin korikin pääsee esille.

Mökillä uni maistuu aina hyvin. Muutenkin loma oli oikein rentouttava. Syksymökkeily onnistuu kyllä mainiosti, mutta on kyllä pakko myöntää, että kesällä kaikki on toisin: ulkona ei ole ollenkaan pimeää, huussissa käyminen on melko vaivatonta ja palella ei tarvitse. Vesi on lämmintä ja onhan se luonnon vihreys kaunista. Siis kesää odotellessa...