Juhlavuosi

Niin, Suomi 100 tietenkin, mutta sen lisäksi meidän perheessä on juhlittu oikein olan takaa! Vuosi alkoi (tai tarkalleen ottaen edellinen vuosi päättyi) esikoisen valmistumisjuhlalla. Tytär valmistui ja sai mokoma heti töitä - suostui nimittäin lähtemään toiseen maakuntaan ja vähän pienemmälle paikkakunnalle. Muutaman kuukauden sijaisuuden jälkeen sai jopa vakipaikan. Se on hieno suoritus se! Joku osuus tästä  silti lienee viisasta antaa johdatuksellekin.

Seuraavaksi juhlittiin kuopusta. Tyttären rippijuhlia juhlittiin heti kesän alussa. Näihin iloisiin juhliin saatiin mukaan isovanhemmat, osa kummeista sekä liuta sukulaisia. Rippijuhlien jälkeen meillä alkoi mökkikesä. Vaikka kuuluihan siihen kesään toki paljon muutakin.



Kun selvittiin näistä kekkereistä, saimme mieluisia uutisia: esikoispoika ja tämän tyttöystävä olivat menneet kihloihin! Kesälomien jälkeen järjestimme juhlat kotonamme. Nämä olivatkin ikimuistoiset kemut. Ei vähiten siksi, että illan lopuksi Kiira-myrsky alkoi riehua katkaisten yhden pihamäntymme, joka paiskautui trampoliinin päälle. Sillä trampalla ei sitten enää hypitäkään. Toki keväällä kuopuksen sitä kootessa jo mietimme onko lainkaan tarpeen edes kasata sitä rumilusta. Eikä siinä varmaan kovin montaa pomppua kesän aikana hypittykään. Eniten varmaan joko juuri tuona kohtalokkaana päivänä tai niissä kesän aiemmissa juhlissa, jolloin meillä oli myös pikkuvieraita.

Ja viimeisimpänä tietysti Penkkiurheilijan kemut, joista on vain kotva aikaa. Voin totta tosiaan kertoa leiponeeni näihin kaikkiin juhliin eräänkin kakun. Vaivalloista puuhaa, mutta kyllä on vaan niin mukavaa juhlia, että aina se vaiva kannattaa! Seuraavat juhlat ovat varmaan vasta ensi vuoden puolella. Ne aloittavat puolestaan ihan omanlaisensa juhlien sarjan!