Maltan lomasta on jo kohta kuukausi aikaa, mutta vasta nyt sain aikaiseksi kirjoittaa tuosta reissusta. Oikeastaan kuvien lataaminen on kaikkein työläintä, ne kun eivät tammikuisen puhelimenvaihdon jälkeen enää tallennukaan automaattisesti tuttuun pilvipalveluun, vaan joudun lähettämään ne sähköpostitse ja tallentamaan erikseen. Tämä matka oli meidän 25-vuotishäämatka. Vietimme hopeahäitämme Tapaninpäivänä ja kuten 25 vuotta sittenkin, lähdimme matkalle vasta kesäloman alkajaisiksi. Varsin romanttiset lähtökohdat siis reissata!
Työleirilomailun vastapainona on ihan mukavaa lähteä vähän kauemmaksi lepuuttamaan hermoja. Tai niin sitä aina etukäteen kuvittelee, vaikka totta puhuen reissaaminen on aika rasittavaakin. Pitää tehdä kamalasti päätöksiä: minne mennä syömään aamiaista? Mitä valita listalta? (Siis siinä tapauksessa, jos päätyy johonkin ravintolaan). Mitä tehdä seuraavaksi? Hypätäkö bussiin kiertelemään saarta, kun on ostettu ne viikon bussiliputkin? Vai mennäkö uima-altaalle aurinkoa ottamaan? Pitääkö lisätä aurinkovoidetta vai joko olkapäät punoittavat? Entäs missä vaiheessa matka suuntautuu laivalla pikkusaarelle? Ja mitä kaikkea pitäisi ehtiä nähdä, kun kohteeseen saakka on itsensä kammennut? Puhumattakaan niistä pikkuvalinnoista, kuten millä bussilla, mihin suuntaan, mihin aikaan?
Enimmäkseen lomailu on tietystikin rentoa ja ihanaa. Hämmentävää oli joka aamu tajuta ilmastoidusta huoneesta pimennysverhojen takaa herättyään, että aurinko paistaa ja ulkona on lämmintä. Ihan joka päivä. Ja sitä lämpöä ja aurinkoa riittää koko päiväksi. Ei tarvitse seurailla säätiedotusta ja sadetutkaa tunti tunnilta ja tehdä päivän suunnitelmia sään mukaan.
Ehdimme viikon aikana nähdä ja kokea paljon. Lähes koko Maltan saari kierrettiin ympäri ja Gozon saari käytännössä kokonaan. Hyödynnettiin tehokkaasti seitsemän päivän ajaksi ostetut bussiliput ja lähes kaikkialle ulottuvat bussireitit. Maltalla voi vallan hyvin harrastaa sekä kaupunki- että rantalomailua plus vielä päälle kaikenmaailman raunioita ja ikivanhoja kohteita. Maltalla sijaitsee maailman vanhin yhä pystyssä oleva rakennus, n. 5600 vuotta vanha Hagar Qimin temppeli ja useita muita Unescon maailmanperintökohteita (kuten koko pääkaupunki Valletta). Lähes kaikki rakennukset on tehty kellertävästä kalkkikivestä, jota suurin osa rannoistakin oli. Saarella oli hyvin vähän hiekkarantoja ja niilläkin hiekka oli karkeaa.
Kuten tavallista, Penkkiurheilija päivitti reissulla garderobiaan. Itse en onnistunut löytämään yhtikäs mitään. Tosin ennen reissua olin jo ostanut muutamia vaatteita ja yhdet kengät, joten varsinaisesti en mitään tarvinnutkaan.
Matkamme aikana alkoivat jalkapallon MM-kisat. Sekös ilahdutti Penkkiurheilijaa! Harmi vaan, että ottelut eivät näkyneet hotellihuoneemme tv:stä ja vasta ihan viimeisinä matkapäivinä Penkkiurheilija hoksasi, että armas Areena näkyy myös tässä Euroopan kolkassa. Yhtä kaikki, monta matsia tuli nähtyä mm. useissa ruokapaikoissa, uimarannan lähettyvillä olevalta screeniltä ja jokunen netistäkin ties millä kielellä selostettuna. Samaltahan se pallon potkiminen näyttää selostuskielestä huolimatta.
Työleirilomailun vastapainona on ihan mukavaa lähteä vähän kauemmaksi lepuuttamaan hermoja. Tai niin sitä aina etukäteen kuvittelee, vaikka totta puhuen reissaaminen on aika rasittavaakin. Pitää tehdä kamalasti päätöksiä: minne mennä syömään aamiaista? Mitä valita listalta? (Siis siinä tapauksessa, jos päätyy johonkin ravintolaan). Mitä tehdä seuraavaksi? Hypätäkö bussiin kiertelemään saarta, kun on ostettu ne viikon bussiliputkin? Vai mennäkö uima-altaalle aurinkoa ottamaan? Pitääkö lisätä aurinkovoidetta vai joko olkapäät punoittavat? Entäs missä vaiheessa matka suuntautuu laivalla pikkusaarelle? Ja mitä kaikkea pitäisi ehtiä nähdä, kun kohteeseen saakka on itsensä kammennut? Puhumattakaan niistä pikkuvalinnoista, kuten millä bussilla, mihin suuntaan, mihin aikaan?
Enimmäkseen lomailu on tietystikin rentoa ja ihanaa. Hämmentävää oli joka aamu tajuta ilmastoidusta huoneesta pimennysverhojen takaa herättyään, että aurinko paistaa ja ulkona on lämmintä. Ihan joka päivä. Ja sitä lämpöä ja aurinkoa riittää koko päiväksi. Ei tarvitse seurailla säätiedotusta ja sadetutkaa tunti tunnilta ja tehdä päivän suunnitelmia sään mukaan.
Ehdimme viikon aikana nähdä ja kokea paljon. Lähes koko Maltan saari kierrettiin ympäri ja Gozon saari käytännössä kokonaan. Hyödynnettiin tehokkaasti seitsemän päivän ajaksi ostetut bussiliput ja lähes kaikkialle ulottuvat bussireitit. Maltalla voi vallan hyvin harrastaa sekä kaupunki- että rantalomailua plus vielä päälle kaikenmaailman raunioita ja ikivanhoja kohteita. Maltalla sijaitsee maailman vanhin yhä pystyssä oleva rakennus, n. 5600 vuotta vanha Hagar Qimin temppeli ja useita muita Unescon maailmanperintökohteita (kuten koko pääkaupunki Valletta). Lähes kaikki rakennukset on tehty kellertävästä kalkkikivestä, jota suurin osa rannoistakin oli. Saarella oli hyvin vähän hiekkarantoja ja niilläkin hiekka oli karkeaa.
Kuten tavallista, Penkkiurheilija päivitti reissulla garderobiaan. Itse en onnistunut löytämään yhtikäs mitään. Tosin ennen reissua olin jo ostanut muutamia vaatteita ja yhdet kengät, joten varsinaisesti en mitään tarvinnutkaan.
Matkamme aikana alkoivat jalkapallon MM-kisat. Sekös ilahdutti Penkkiurheilijaa! Harmi vaan, että ottelut eivät näkyneet hotellihuoneemme tv:stä ja vasta ihan viimeisinä matkapäivinä Penkkiurheilija hoksasi, että armas Areena näkyy myös tässä Euroopan kolkassa. Yhtä kaikki, monta matsia tuli nähtyä mm. useissa ruokapaikoissa, uimarannan lähettyvillä olevalta screeniltä ja jokunen netistäkin ties millä kielellä selostettuna. Samaltahan se pallon potkiminen näyttää selostuskielestä huolimatta.
Oikein lämpimästi voi suositella Maltaa lomakohteena. Me olimme matkalla reilun viikon, joka tuntui varsin sopivalta ajalta. Jos olisimme viipyneet pidempään, olisimme varmasti käyneet Sisiliassa, joka sijaitsee n. 90 km Maltalta pohjoiseen Sukeltamistakin olisi voinut kokeilla kirkkaissa vesissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti