Tämä postaus oli unohtunut luonnosten joukkoon ja se piti julkaista nyt kiireen vilkkaa ennen kuin on toukokuun treffien aika. Toukokuukin on jo kohta taputeltu, joten kiirettä pitää tällä(kin) rintamalla.
Alkuperäiset huhtikuun treffit jouduttiin peruuttamaan. Syytä ei tarvinne selittää sen kummemmin, sanottakoon kuitenkin, että löytyy vahva yhteys koko maailman polvilleen laittaneeseen pieneen biologiseen systeemiin.
Penkkiurheilija on urheilun lisäksi myös suuri musiikin ystävä. Hän osaa soittaa jos jonkinmoista instrumenttia alkaen soittosahasta ja polkupyörän pumpusta unohtamatta tavanomaisempia pianoa ja kitaraa. Hän kuuntelee mielellään klassista musiikkia ja pitää kirkkomusiikkiteoksista, erityisesti Matteus-passiosta. Niinpä hankin meille liput Cantores Minores -kuoron Matteus-passioon hiljaisen viikon keskiviikoksi Helsingin Tuomiokirkkoon. Itselleni tuollaisten pitkien teosten seuraaminen on jokseenkin työlästä. Minua alkaa tylsistyttää ennen pitkää ja mikä pahinta, usein alkaa myös nukuttaa. Olin kuitenkin päättänyt taistella tämän teoksen läpi hyvin valmistautuen. Olin suunnitellut nukkuvani erityisen pitkät yöunet edellisenä yönä ja ottaa kenties jotain hiljaista pikkupurtavaa mukaan. Ja nykyäänhän pikkuinen viihdytyskeskus kulkee mukana paikkaa kuin paikkaan, joten ajattelin hädän hetkellä tutkailla salaa vaikka kännykkää. Mutta toisin kävi. Suuri uhka, k-kirjaimella alkava näkymätön peikko tuli väliin ja koko konsertti peruttiin. Kurja juttu, joskin ihan pikkuisen olin salaa tyytyväinen. Olinhan kuitenkin jo ehtinyt osoittaa jalomielisyyteni lupautuessani treffiseuraksikärsimysnäytelmään konserttiin.
Alkuperäiset huhtikuun treffit jouduttiin peruuttamaan. Syytä ei tarvinne selittää sen kummemmin, sanottakoon kuitenkin, että löytyy vahva yhteys koko maailman polvilleen laittaneeseen pieneen biologiseen systeemiin.
Penkkiurheilija on urheilun lisäksi myös suuri musiikin ystävä. Hän osaa soittaa jos jonkinmoista instrumenttia alkaen soittosahasta ja polkupyörän pumpusta unohtamatta tavanomaisempia pianoa ja kitaraa. Hän kuuntelee mielellään klassista musiikkia ja pitää kirkkomusiikkiteoksista, erityisesti Matteus-passiosta. Niinpä hankin meille liput Cantores Minores -kuoron Matteus-passioon hiljaisen viikon keskiviikoksi Helsingin Tuomiokirkkoon. Itselleni tuollaisten pitkien teosten seuraaminen on jokseenkin työlästä. Minua alkaa tylsistyttää ennen pitkää ja mikä pahinta, usein alkaa myös nukuttaa. Olin kuitenkin päättänyt taistella tämän teoksen läpi hyvin valmistautuen. Olin suunnitellut nukkuvani erityisen pitkät yöunet edellisenä yönä ja ottaa kenties jotain hiljaista pikkupurtavaa mukaan. Ja nykyäänhän pikkuinen viihdytyskeskus kulkee mukana paikkaa kuin paikkaan, joten ajattelin hädän hetkellä tutkailla salaa vaikka kännykkää. Mutta toisin kävi. Suuri uhka, k-kirjaimella alkava näkymätön peikko tuli väliin ja koko konsertti peruttiin. Kurja juttu, joskin ihan pikkuisen olin salaa tyytyväinen. Olinhan kuitenkin jo ehtinyt osoittaa jalomielisyyteni lupautuessani treffiseuraksi
 |
| Kuva: Tiiu Kaitalo |
Vaikka huhtikuun treffit siis peruttiin, olemme viettäneet aikaa yhdessä enemmän kuin vuosiin. Olemme retkeilleet viikoittain, tehneet kotihommia, kuntoilleet, etsineet kätköjä ja noh, olleet kotosalla. Haimme aikaa sitten Penkkiurheilijan prätkän talvisäilytyksestä, mutta emme ole vieläkään käyneet yhdelläkään yhteisellä ajomatkalla. Ehkäpä lähestyvän kesäloman aikana ehtii sellaistakin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti