Terassi rakennettiin kolme vuotta sitten. Tuolloin jäätiin pohtimaan tarvitaanko kaiteita ja jos, niin minkälaisia. Kovasti on pohdittu. Monenlaisia ideoita on heitetty ilmoille köysistä, rimoista ja verkosta alkaen. Välillä on tultu jopa siihen tulokseen, että kaiteet eivät ole edes tarpeen. Viime kesänä pikkuneidin puuhailuja katsellessa varmistui, että onhan ne kaiteet oltava. Selailin netistä ja lehdistä erilaisia terassikaiteita ja mielistyin lasikaiteisiin. Niiden avulla terassi ei pienenisi eivätkä näkymät järvelle peittyisi.
Lasikaiteita valmistaa useampikin yritys. Tyylit ja hintataso vaihtelevat kovasti. Päädyimme lopulta Rustan edullisiin elementteihin. Kävimme tekemässä tilauksen naapurikaupungissa sijaitsevassa liikkeessä pääsiäisen jälkeen ja alle viikon kuluttua elementit olivat jo noudettavissa myymälässä.
Emme kuitenkaan päässeet mökille ennen vappua eivätkä vapun säät varsinaisesti houkutelleet vielä ulkopuuhiin. Myöhemmin toukokuussa aloimme eräänä viikonloppuna valmistella kaiteiden kokoamista, mutta huomasimmepa sitten, että olimme tulkinneet kulmatolpat väärin ja tilanneet kaksi 45 asteen kulmaan ohjaavaa tolppaa. Eipä siinä auttanut muu kuin pakata väärät tolpat autoon ja arjen koittaessa ajella jälleeen Rustaan. Olin jo soittanut asiakaspalveluun asiasta, mutta sieltä ei oikeastaan osattu muuta kuin ohjata liikkeeseen palauttamaan väärät tolpat ja TILAAMAAN jälleen uudet. Olin ajatellut, että uusien tolppien tilaaminen olisi onnistunut puhelimitsekin, mutta ei. Liikkeessä otettiin tolpat vastaan ja sain kuin sainkin uudet tolpat mukaani, vaikka tilaustuotteita oikeasti olivatkin. Sattumalta siellä oli muutamia asiakaspalautuskappaleita tms., jotka sain itselleni.
Seuraavallakaan mökkireissulla emme päässeet vielä asennuspuuhiin. Kaidetolppien alle tarvittiin tukipalat. Minä luulin, että niihin ei löytynyt materiaalia omasta takaa, mutta kyllä sitä ylimääräistä kestopuuta olisi kuulemma löytynytkin. Penkkiurheilijaa vain laiskotti ja hän oli päättänyt lykätä kaiteiden asennuksen kesälomalle.
Niinpä vihdoin ensimmäisen kesälomaviikon puolivälissä oli aika purkaa pahvipakkaukset ja aloittaa puuha. Äkkiähän se oli tehty - kahdeksan tolppaa ja niiden väliin seitsemän lasielementtiä, vähän ruuveja ja valmista tuli muutamassa tunnissa. Hiukan on totutteleminen ympäristön muutokseen, mutta kyllä siihen tottuu. Hyvin näkyy maisemat lasienkin takaa ja kepeät alumiinitolpat eivät juurikaan estä näkyvyyyttä. Taas yksi asia hoidettu pois päiväjärjestyksestä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti