Arvelin etukäteen toiveikkaana, että koska pääsiäinen ajoittuu tänä vuonna vasta huhtikuun puoliväliin, kevät olisi jo pitkällä. Mutta merkillinen, useamman takatalven sisältänyt kevät runsaslumisen talven jälkeen oli pääsiäisen aikaan vasta lämpenemässä, antaen kuitenkin jo varovaista toivoa kesän tulosta.
 |
Lähdimme matkaan kotoa kiirastorstaina Turusta tulleen kuopuksen sekä Penkkiurheilijan kanssa. Pikkuisen oli pääsiäistäkin mukana rairuohon ja pääsiäismunien muodossa. Vanhin tytär ja Manu-koira tulivat paikalle myöhemmin illalla, jolloin olimme jo saaneet mökin lämpimäksi.
 |
Muistelimme vuoden takaista pääsiäistä, jolloin äitini vietti viimeisiä elinpäiviään ja me odottelimme suruviestiä sairaalasta. Pääsiäisen kristillinen sanoma tuli tuolloin hyvin lähelle. Viime pääsiäisen tunnelmiin voi palata tästä. Tänä vuonna tunnelmat olivat aika lailla toisenlaiset. Lähinnä rentouduimme saunoen joka ikinen ilta, mutta ilman paljua. Penkkiurheilijahan on määritellyt, että meidän palju EI LÄMPENE TALVELLA. Tälle lausahdukselle on naurettu paljon, ja joskus se palju on kyllä lämmennyt talvellakin (kuten juuri edellispääsiäisenä). Mutta ei nyt! Jäätä oli vielä niin paksu kerros, että uppopumpun kanssa täyttö olisi ollut toden totta melkoisen haasteellista. Lisäksi vesi on vielä niin kylmää, että kyllä olisi kamiinaan saanut tuupata klapin poikineen ennenkuin sopiva lämpötila olisi saavutettu!
 |
Uskaltaduimme kävelemään jäällekin. Se tuntui pelottavalta, etenkin kun Penkkiurheilija kairasi meille todistusavannon vasta reittimme päätepisteessä mökkirannassa. Jäätä oli kyllä vielä kutakuinkin puoli metriä, siis kyllin paljon kantaakseen kävelijät. Mutta jotenkin se jään päällä kulkeminen ilman täyttä varmuutta sen kestämisestä on vaan niin kuumottavaa.
Päivä päivältä lumet hupenevat ja jäät hapertuvat. Seuraavaksi juhlitaan mökillä vappua, joka onkin jo tuota pikaa. Tosin tylsästi sunnuntaina, joten ei tällä kertaa mitään ylimääräisiä vapaapäiviä kevään juhlan kunniaksi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti