Hiihtolomalla on mukava tehdä jotain sellaista, jota ei tule tavallisina viikonloppuina tehtyä. Aloitimme lomamme Keski-Suomessa, jossa ehdimme käydä kummipojan kihlajaisissa, kiivetä Laajavuoreen ja vinguttaa museokortteja Jyväskylässä sekä käydä tapaamassa pikkuneidin kanssa iso-isomummoa. Kotiin päästyämme teimme muutamia rästihommia ja kulutin suuren osan yhdestä päivästä istumalla terveyskeskuksen odotustilassa päästäkseni näyttämään lääkärille silmääni, joka on punoittanut jo kohta kuukauden. Eipä hänkään siitä mitään löytänyt, joten tavallaan se reissu oli turha. Yhden päivän vietimme Hämeenlinnassa sukuloimassa. Siltä reissulta palasimme peräkontissa harkittu heräteostos, jota menimme vain kokeilemaan. Siitä ostoksesta tulee kuitenkin myöhemmin oma postauksensa, mökkiasioihin kun liittyy se tuote!
Emme juurikaan suunnitelleet Tallinnanreissua etukäteen. Edellisenä päivänä päätimme, että suuntaamme ensin Teletorniin, jossa kävimme muutama vuosi sitten Penkkiurheilijan kanssa. Tuolloin hankimme reissullamme paikalliset matkakortit, ühiskartit, joihin voi ladata aikaa tai arvoa ja joiden avulla on kätevää käyttää paikallisliikennettä. Tälläkin kerralla käytimme näitä kortteja, joihin latasimme vaivaisella kolmella eurolla päiväliput. Teletorni sijaitsee vajaan kymmenen kilometrin päässä keskustasta ja sinne pääsee kätevästi bussilla.
Tälläkin kerralla hissi kulki sukkelasti ylös ja tornin lattiassa olevat lasipäällysteiset ikkunat olivat yhtä järkyttävän pelottavat kuin viimeksikin. Tosin vain minun mielestäni, tyttäret kyllä seisoivat niiden päällä pelottomina. Edellisellä käynnillä tornissa oli kino, jossa näytettiin hauska fiktiivinen torniin liittyvä 3D-elokuva. Nyt sellaista ei ollut eikä sen puoleen neuvostoaiheista näyttelyäkään, joka siellä oli toissa kesänä. Voi olla, että kesäaikaan, jolloin kohteessa vierailee huomattavasti enemmän ihmisiä, näyttely on monipuolisempi. Sitä vastoin siellä oli nyt mielenkiintoinen piste, jossa pystyi VR-lasien avulla tutustumaan virolaiseen tietoyhteiskuntaan. Virohan on ollut tietoyhteiskunnan edelläkävijä ja siellä on käytössä mm. sähköinen henkilökortti, joka mahdollistaa mm. sähköisen äänestyksen. Lisäksi kuka tahansa voi hakea Viron e-kansalaisuutta. Virtuaalikansalainen voi toimikortin avulla hoitaa monia asiointipalveluja ihan samalla tavalla kuin kuka tahansa virolainenkin. Aika mielenkiintoista, ottaen huomioon naapurimaamme väkiluvun, joka on vain neljäsosa suomalaisten väkimäärästä.
Tämän reissun pääkohde oli ilman muuta tämä näkötorni, josta tällä kerralla olikin esteettömät näkymät kaupungin yli. Lopun ajan kulutimme kaupoissa kiertelyyn, ruokailuun ja ratikkakierrokseen. Parastahan Tallinassa on käydä kesällä, mutta kyllä sieltä löytyy talvellakin monenlaista tekemistä. Etukäteissuunnittelusta on toki hyötyä, mutta melko vähäisin suunnitelminkin reissun voi tehdä. Hiihtoloma oli mukava, mutta yhtään potkua en hiihtänyt. Se jäi vähän kaivelemaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti