Ensimmäinen mökkireissu

Vihdoinkin alkoi loma ja pääsimme lähtemään OMALLE mökille. Auto oli tupaten täynnä, samoin peräkärry. Mukana kaksi nuorinta ja koirat. Kun tultiin mökille, tuuli kovasti. Huomattiin, että pienellä suojaisalla lahdella on omat hyvät puolensa! Tuuli oli tuonut terassille sekä siitepölyä että kivipölyä, joten eipä se kivipöly sitten tainnut erityisemmin haitatakaan. Jollei sitä olisi, olisi kuitenkin siitepölyä. Samapa se meille, mitä terassin lattialta ja kaiteilta lopulta pyyhitään. Työmaalla oltiin ahkeria. Koneet (murskaimet) olivat käynnissä iltakymmeneen saakka, mutta ääni oli kuitenkin oikeastaan tasaista taustamelua, johon tottuu. Onhan sitä aikoinaan tottunut Sturenkadun raitiovaunuihinkin, vaikka niiden kirskunta ja kolina eivät yhtäjaksoisia olleetkaan.

Purettiin tavaraa pakkauksista ja ensitöiksi koottiin pari sohvasänkyä. Saatiin myös tuli takkaan. Savutti se jonkin verran, vaikka poltettiinkin ensin sytytysnestettä hormistoon laitetussa ruostuneessa ananaspurkissa edellisten omistajien vinkkien mukaisesti. Tulipesä siinä takassa on oudon pieni, klapien pitää olla aika pieniä mahtuakseen sinne kunnolla. Mutta mukavasti takka kuitenkin lämmittää ja onpahan hyvä siksikin, että saatiin kätevästi poltettua ainakin osa pakkausjätteestä. Osa vietiin suosiolla pahvinkeräykseen ja kaatopaikalle.

Siivoiltiin ja heitettiin paljon tavaraa pois. Ruuvasin irti seinillä olevia ripustuskoukkuja ja koriste-esineitä. Nostalgisia tunteita heräsi etenkin niitä itseveistettyjä puutappeja ruuvaillessa. Meidän mökissä vaatteet ja tavarat laitetaan kuitenkin lipastoihin ja henkareille! Hellyin sen verran, että annoin Penkkiurheilijan pitää oman petipaikkansa vieressä pari pylpyrää. Päättelin niissä piilevän jotain alkukantaisen miehistä, johon ymmärrykseni ei riitä, mutta joiden katselu ei kuitenkaan horjuttaisi liiaksi mieleni tasapainoa. Ei niihin silti saisi jättää roikkumaan mitä tahansa, eikä varsinkaan pysyvästi!

Näitä kuulkaas riitti. Tämä yksilö sai luvan jäädä.

Vaikka tavaraa tuotiin mökille hurjan paljon, ostoslistalle kertyi silti koko ajan uusia tuotteita: imuri + muita siivousvälineitä, takkavälineet, petauspatjat meidän sänkyyn, maalia... Muutoksia alkoi tapahtua niin mökin ulkoasussa kuin pihapiirissäkin. Kiskoin irti ikkunoiden rimaristikot, jotka olivat onneksi melko heikosti kiinni. Ikkunat näyttivät ulkoa päin mielestäni huomattavasti paremmilta ja sisälle puolestaan tuntui tulevan paljon enemmän valoa (tosiasiassahan nuo ristikot eivät kovinkaan paljon voineet estää valon kulkua). Alettiin raivata ensin rantaa. Pientä ja pienehköä, sekä lopulta jo vähän isompaakin koivua, mäntyä ja kuusta heivattiin nurin ihan tosissaan. Näkymän laajenemisen myötä järvikin tuntui hiukan suurenevan, mikä huomioitiin ilolla. Oma hommansa oli tietenkin raahata oksia ja pätkittyjä runkoja omiin paikkoihinsa. Mutta intoa oli kovasti ja kaltaiseni hätähousu jaksaa rehkiä etenkin silloin, kun työn tulos näkyy välittömästi.

Puuta ja pusikkoa kaatui!

Löydettiin paikallinen kebab-pitseria, joka testattiin ja todettiin oikein hyväksi. Ei kuitenkaan sentään legendaarisen Jämsän Taksimin veroiseksi. Tämä miniloma antoi esimakua mökkeilystä. Vaikka oletettavasti joskus vielä koittaisi sekin päivä, jolloin tultaisiin mökille ilman peräkärryä ja valtavia tavararöykkiöitä, sekä paikan päällä ihan vain oltaisiin ja nautittaisiin. Nuoriso-osasto tosin jo osasi tuonkin taidon ja viettikin lähes kokonaisen aurinkoisen päivän ruutujensa ääressä. Tulipahan testattua toimiva nettiyhteyskin, joka taitaa olla kaikenikäisille nykymökkeilijöille ensiarvoisen tärkeää! Lapsukaiset kävivät muuten ulkoilemassakin: soutivat meidän järven lähes päähän saakka (pari kilometriä) ja löysivät matkallaan jännittävän valtavan kokoisen siirtolohkareen, jonka päälle vanhempi kiipesi. Toinen kuvasi ja hurjalta näytti.

Edelleenkin hankintalistalle jäi runsaasti tuotteita ja nikkarointi-ideoiden määräkin vain kasvoi. Selvästikin olimme vasta jonkin alussa. Seuraavan kerran pääsisimme mökille vasta juhannusviikolla, syistä, jotka selviävät seuraavassa postauksessa.