Poika läpäisi rippikoulunsa kuten pitikin. Eno oli leirillä vastaavana ohjaajana ja muutama paras kaveri leiriläisenä, niin mikäs oli ollessa. Rippijuhlat pidettiin vasta viikko konfirmaation jälkeen. Tällä kertaa juhlissa olivat oman perheen lisäksi kaikki neljä kummia (toisilla osa lapsista mukana), minun vanhempani sekä joitakin muita lähisukulaisia. Sää oli lämmin ja kaunis (mikä ei suinkaan ollut itsestäänselvää viime kesänä). Sankari sai toivoa tarjoamisia, mutta pitäytyi perinteisissä aiempien vuosien juhlissa tarjotuissa herkuissa. Penkkiurheilija oli saanut keväällä lahjakortin paikalliseen konditoriaan ja haettiinkin sieltä marjainen kermakakku. Vaikka kakku olikin ihan raikas ja kaunis, tuli silti todettua, ettei se itsetehtyä voittanut.
Osan valokuvista otti päivänsankarin kummien tytär Hilla, joka ei omien sanojensa mukaan koskaan saa käyttää isosiskojensa kameraa. Nyt sai kuvata vapaasti ja hienoja kuvia osasikin ottaa!
Juhlat pidettiin lauantaina ja niiden jälkeen lähdettiin mummon ja papan sekä pohjoisen kummien kanssa mökille. Saunottiin ja jatkettiin juhlaherkkujen syömistä sielläkin. Aamulla mummo ja pappa jatkoivat matkaansa seuraaviin juhliin Kuopioon veljeni perheen pienokaisen ristiäisiin. Myös toiset vieraat lähtivät jo aamupäivän aikana kohti Oulua. Illalla saimme vielä työkaverini puolisoineen kylään. Totesimme, että vaikka lukuvuoden alku jo kolkuttelee uhkaavasti, ajatus mukavasta työparista lieventää lomanloppumisahdistusta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti